Espoo kasvaa kestävästi − pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus ohjaa maankäyttöä kohti vuotta 2050

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
19.5.2020 klo 11.32

Espoon kasvu näkyy lähivuosikymmeninä myös kaupungin pohjois- ja keskiosissa, vaikka pääosa kasvusta ohjataan metroradan varrelle. Alueelle laaditun yleiskaavaehdotuksen tavoitteena on, että muutos toteutuu kestävällä tavalla niin ihmisen, luonnon kuin taloudenkin näkökulmasta.  

Noin 170 neliökilometrin laajuinen kaava-alue muodostaa yli puolet Espoon maapinta-alasta. Alueelle tulee koti lähes 60 000 uudelle asukkaalle ja noin 11 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.



Visiokuva kehittyvästä pohjoisespoolaisesta asuinkeskuksesta. Tyttö potkulautailee, nainen istuu kivellä lukemassa, lapsi seisoo kiven päällä. Taustalla puita ja asuintaloja.
Visiokuva kehittyvästä pohjoisespoolaisesta asuinkeskuksesta.
Kuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Elinvoimaisia keskuksia ja luontoa  

Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupunkina. Niistä kaava-alueella sijaitsee Espoon keskus. Kalajärvi on alueen paikalliskeskus, ja uusia keskuksia kehitetään Viiskorpeen, Histaan ja Myntinmäkeen. Kaupunkimaiset keskukset ja riittävä asukaspohja luovat edellytykset hyville palveluille.  

Luonto on espoolaisille tärkeä arvo. Pohjois- ja Keski-Espoon laajat viheralueet ja vesistöt muodostavat ekologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on keskeinen osa myös seudullista viheralueverkostoa. Kun asuinrakentaminen keskitetään elinvoimaisiin keskuksiin, jää suojelu- ja virkistysalueille enemmän tilaa. Tämä tukee luonnon monimuotoisuutta ja Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.  

Hyvät liikenneyhteydet ja työpaikka-alueita  

Sujuvat liikenneyhteydet ovat välttämättömyys verkostokaupungissa. Yleiskaavaratkaisu tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Asukas- ja matkustajamäärien kasvaminen luo edellytykset entistä paremmille joukkoliikenteen palveluille. Espoon kestävä kasvu tukeutuu raideliikenteeseen, joten kaupunkirata Kauklahteen ja Espoo−Salo -oikorata ovat tärkeitä hankkeita.  Yleiskaava mahdollistaa lähijunaliikenteen Histan ja Myntinmäen uusiin keskuksiin sekä Pitkäjärven länsipään ylittävän, matka-aikoja lyhentävän joukkoliikennesillan rakentamisen.   

Työpaikat luovat perustan kaupungin taloudelliselle kestävyydelle. Ne sijoittuvat kaavaehdotuksessa keskuksiin ja hyvien liikenneyhteyksien varsille. Lommilan ja Kehä III:n aluetta vahvistetaan osana metropolialueen elinkeinovyöhykettä. Muita työpaikka-alueita ovat esimerkiksi Ämmässuon seutu, jonne kehitetään kierrätystoimintaan perustuvaa ekoteollisuusaluetta. 

Espoolaiset voivat vaikuttaa suunnitelmiin nähtävilläolon aikana 

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka vaikuttaa Suomessakin. Muuttoliike Helsingin seudulle kasvattaa myös Espoon väkilukua. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus on osa seudullista ja maakunnallista maankäytön kokonaisuutta. Esimerkiksi Espoo−Salo -oikoradan eli tunnin junan rakentamisesta ja linjauksesta vastaa Väylävirasto, mutta Espoon tulee tehdä se mahdolliseksi yleiskaavassa. 

Yleiskaavaehdotus perustuu laajoihin kaupunkirakenne-, liikenne- ja ympäristöselvityksiin, jotka on julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Kun kaavaehdotus tulee nähtäville, on asukkailla, yrityksillä ja muilla osallisilla mahdollisuus tehdä ehdotuksesta muistutuksia, jotka huomioidaan yleiskaavan valmistelussa ja päätöksenteossa.  
 

Lisätiedot:

Kaupunginhallituksen kokous 18.5.2020.
Lisätietoja pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta