Sosiaalinen raportointi

Sosiaalisen raportoinnin avulla kootaan, analysoidaan ja välitetään tietoa, joka liittyy kuntalaisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tiedon lähteinä ovat sosiaalihuollon asiakastyötä tekevät työntekijät, jotka tuntevat asiakkaidensa kohtaamat haasteet ja tarpeet. Myös asiakkailta tullutta tietoa hyödynnetään.

Espoo kerää laadullista tietoa esimerkiksi palvelujen toimivuudesta, uusista nousevista sosiaalista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, espoolaisten elinoloista ja ongelmia tuottavista olosuhteista, jotka vaikeuttavat asiakkaiden elämää, ja aiheuttavat tuen ja palvelujen tarvetta. Lisäksi tulee tutkia, miten poliittiset päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin ryhmiin, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, tai joiden kohdalla vaikeudet ovat syvenemässä tai pitkittymässä. Sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruu koskee myös asuinalueita ja yhteisöjä.

Mihin sosiaalista raportointia tarvitaan

Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa välitetään päätöksentekijöille, kuntalaisille ja eri toimialojen poliitikoille. Raportoinnin tavoitteena on edistää vuoropuhelua espoolaisten ja viranomaisten välillä, jotta Espoon palvelujärjestelmä voisi paremmin vastata asiakkaidemme tarpeisiin.

Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä palvelujen ja asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämisessä. Saatavalla tiedolla kehitetään, suunnitellaan ja johdetaan sosiaalityötä ja -palveluja.

Sosiaalisen raportoinnin tuottaminen kunnissa perustuu sosiaalihuoltolakiin 7§ (rakenteellinen sosiaalityö), joka velvoittaa keräämään tietoa sosiaalisista epäkohdista ja ongelmista sekä asiakkaiden tilanteista.

Sosiaalinen raportointi -julkaisu 

  • ”Miksi maahanmuuttajaäitien kotoutumiseen pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Miten ylikalliit vuokrat vaikuttavat kotoutumiseen, jos huoli toimeentulosta vaikeuttaa jokapäiväistä selviämistä?"
  • "Miksi koulunkäynti ei kiinnosta ja mitä tekevät vanhemmat, kun lapsi kieltäytyy menemästä kouluun tai lähtee toistuvasti kesken päivän pois? Millaista tukea tarvitaan kouluihin, jotta huomiota voidaan kiinnittää vielä enemmän oppilaisiin, jotka ovat ahdistuneita tai joiden on vaikea sopeutua isoihin luokkiin?"
  • "Miten nuoria aikuisia ”pyöröoviasiakkaita” voidaan auttaa ennen kuin sähköt ovat poikki, asunto on mennyt alta tai päihteiden käyttö on hallitsematonta ja syrjäytymisen riski on suuri?”

Yllä on esimerkkejä ilmiöistä, joita Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen tiimit ovat tunnistaneet analysoidessaan kevään 2019 aikana asiakkaiden kanssa kohdattuja ilmiöitä. Asiakasasiakirjojen lisäksi työntekijöille kertyy paljon niin sanottua hiljaista tietoa, jota on tuotu esille sosiaalisen raportoinnin kehittämispiloteissa.

Toteutimme sosiaalisen raportoinnin pilotin yhdessä kuuden sosiaalityön tiimin kanssa. Lisäksi tiedon analysointiin osallistui neuvolan, kouluterveydenhuollon ja perheneuvolan asiantuntijoita. Matkan varrella löysimme monia ilmiöitä, joiden kehittämistä tulee jatkaa yhteistyössä eri ammattilaisten voimin – ja yhdessä espoolaisten kanssa. Haluamme parantaa palveluja ja tehdä espoolaisten arjesta mahdollisimman sujuvaa.

Sosiaalinen raportointi -lehdessä (pdf, 10567 Kt) voit tutustua tiimien nostamiin ilmiöihin, joista he kertovat haastatteluissa.

Lehden sähköinen lukuversio

Lehden jutut on julkaistu myös alla.