Puheenjohtajan katsaus 2020

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Koronaepidemia vaikutti vuonna 2020 lähes kaikkeen kaupungin toimintaan ja se näkyy edelleen myös tänä vuonna. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetus-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa vaikutukset olivat suuret. Työttömyys kasvoi voimakkaasti. Koronaepidemia tulee heijastumaan kaupungin toimintaan ja talouteen myös tulevina vuosina.

Viime vuoden 41 sitovasta tulostavoitteesta toteutui edellisten vuosien tapaan vain vajaa puolet. Osa tulostavoitteista jäi toteutumatta koronaepidemian vuoksi. On kuitenkin tärkeää erotella, mikä johtui koronaepidemiasta ja mitkä muut asiat vaikuttivat siihen, että tavoitteet eivät toteutuneet. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan valtuustokauden sitovien tulostavoitteiden laadintaa tulee uudistaa siten, että tulostavoitteet ovat haastavia, mutta samanaikaisesti toteuttamiskelpoisia ja vaikuttavia sekä ohjaavat kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Valtuustokauden tavoitteiden määrää tulee lautakunnan näkemyksen mukaan jatkossa vähentää.

>Vuoden 2020 kaupungin tulos ja vuosikate toteutuivat merkittävästi talousarviossa arvioitua parempina johtuen valtion maksamista kertaluonteisista koronatuista sekä vuoden 2019 verotulojen poikkeuksellisista siirtymistä vuodelle 2020. Kaupunki sai vero- ja valtionosuustuottoja yhteensä 1 810 milj. euroa, mikä oli 14,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman valtion vuonna 2020 maksamia kertaluonteisia koronatukia Espoon verotulot olisivat olleet noin 36 milj. euroa pienemmät ja valtionosuudet 101 milj. euroa pienemmät, jolloin kaupungin tulos olisi painunut miinusmerkkiseksi. Koronaepidemian aikana kertynyt hoito-, opetus- ja hyvinvointivelan purkaminen kasvattavat kaupungin menoja jatkossa.

Valtuustokauden tavoite konsernin oikaistun lainakannan kääntämisestä laskuun ei toteutunut. Valtuuston hyväksymän Taloudellisesti kestävä Espoo – tuottavuus- ja sopeutusohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Terveyspalveluissa ja erityisesti suun terveydenhuollossa on hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa ollut vaikeaa jo ennen koronaepidemiaa. Epidemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Kuntalaisen kannalta tärkeintä on, että hoitoon pääsee nopeasti ja hoito on hyvää. Koronaepidemian vuoksi henkilökuntaa on siirretty väliaikaisesti muihin tehtäviin, mikä on osaltaan aiheuttanut hoitoviivettä kiireettömissä palveluissa. Kertynyt hoitovaje tulee seuraavina vuosina näkymään lisääntyvänä hoidon tarpeena sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Suun terveydenhuollossa jonojen purkaminen voi kestää jopa useamman vuoden. Hoitovajeen purkaminen vaatii nykyisen toiminnan ohella aukioloaikojen laajentamista ja muun muassa palvelusetelin käytön lisäämistä.

Ikäihmisten toimintakyvyn heiketessä kotihoidon palveluja on saatava riittävästi kotona-asumisen tueksi. Asuminen kotona on inhimillistä ja järkevää, jos kotona selviää ja sitä itse haluaa. Koulutetun henkilökunnan riittävyys vanhustenhoidossa on turvattava. Hoitajien vaihtuvuudessa ja asiakkaan luona käyvien hoitajien määrässä on edelleen haasteita. Kotihoidon pysäköintiongelmiin ollaan vihdoin saamassa helpotusta, kun kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2021 kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöönoton ja myöntämisperusteet. Iäkkäiden henkilöiden palveluissa on turvattava tarvetta vastaava hoivakoti- tai hoitopaikka määräajassa silloin, kun asiakkaan tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan. On tärkeää, että hoivakotien laatua seurataan jatkuvasti ja tehostetun palveluasumisen valvontaa jatketaan valvontasuunnitelman mukaisesti.

Työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2020 lopussa 12,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,7 prosenttia. Työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksissa tapahtui selkeä nousu vuoden 2020 aikana koronaepidemian vuoksi. Espoon kustannukset olivat 24,6 milj. euroa ja ne ylittivät edellisvuoden toteuman 4 milj. eurolla. Lisäksi erityisesti nuorten ja ulkomaalaisten työttömyysasteet kasvoivat koronatilanteen vaikutuksesta.

Vuoden 2021 maaliskuussa alkaneelta työllisyyden kuntakokeilulta odotetaan paljon. Kokeilu mahdollistaa palveluiden paremman kohdistamisen, kun kaupungilla on kattavat tiedot ja vastuu koko kohderyhmästä. Sen odotetaan aktiivisten työllistämis- ja kuntouttamistoimenpiteiden avulla vaikuttavan aiempaa tehokkaammin työttömien henkilöiden työllistymiseen ja työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten pysähtymiseen ja kääntymiseen laskuun.

Espoossa on meneillään suuria investointihankkeita, kuten Länsimetron kakkosvaihe ja RaideJokeri. Erityisesti suurissa investointihankkeissa asukkaiden kuuleminen ja asukkaille viestintä kattavasti riittävän aikaisessa vaiheessa on tärkeää. Sähköisen tiedottamisen lisäksi asukkaille tulee viestiä myös esimerkiksi postitse.

Tilapalvelut-liikelaitoksen yksi suurimmista haasteista on korjausvelan kasvun pysäyttäminen. Kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden mukaiset vaatimukset lisäävät osaltaan investointi- ja käyttökustannuksia. Kaupunki siirtää tilapankkiin vapaana olevat tilat, purku- ja korjauskohteet sekä ulosvuokratut tilat, joille kaupungilla ei ole käyttöä. Tarpeettomista tiloista tulee luopua mahdollisimman nopeasti.

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen taloudelliset vaikutukset Espoolle olisivat kestämättömät.  Verotulojen leikkaukset vaikuttaisivat kasvavan kaupunkimme kykyyn hoitaa Espoolle jäävät palvelut, kuten päivähoito- ja koulupalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä investoinnit. Samanaikaisesti on valmistauduttava kaupungille jäävien tehtävien, kuten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen, laadukkaaseen hoitamiseen.

Paula Viljakainen

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja